Lahden kaino lokakuu

Lahden Sarjakuvan lokakuu ei ollut myyjän kannalta mikään kultakaivos, mutta luennot olivat kuulemma hyviä. Onneksi viereisessä pöydässä istui Kaija Papu, jonka kanssa lueskeltiin toistemme pöytien antimia.

Papun ja Aino Louhen kaino-kustanne on julkaissut jo aimo läjän pienlehtiä. Tytsyjen erikseen tekemistä lehdistä tykkäsin eniten Kaijan Mulle kelpaa kolikot-läpyskästä, mutta ehdoton huippu olivat kyllä yhdessä tehdyt Kuvatus 6 ja 7 jotka tuli luettua melkein yhteen pötköön.

Papu ja Louhi ovat erilaisia tyyppejä, yhdistelmä toimii hienosti: kun toinen toivoo että joku kutsuisi joskus neiti Louheksi, toinen miettii mihin lykkäisi panovyönsä ja milloin pääsee skeittaamaan. Päiväkirjamuotoinen kerronta tuo molemmista kuitenkin esiin myös sen toisen puolen, Ainokin on välillä raikuli ja Kaija herkkä.

Päivä kerrallaan vierekkäin olevat sivut kulkevat hauskasti eri teitä ja kohtaavat vain silloin tällöin. Pakko myöntää, että ennakolta pelotti että kahden kaveruksen jutut ovat väkisinkin tylsää toistoa, mutta ei. Yhteistyö pelaa.