Kynsintää, raatelua?
Arno Kotro kirjoitti metrokolumnissaan kirjailijoiden väkivallanpurkauksista toisiaan kohtaan.
Tuli taas mieleen miten mukavilta sarjakuvaihmiset ovat tähän mennessä vaikuttaneet. Suurin osa tappeluista käydään netissä ja kasvotusten lyödään taas kättä. Kuka tahansa tuntuu olevan tervetullut joukkoon.
Kyllähän zittuiluakin on, mutta nyrkkien en ole vielä koskaan nähnyt asian tiimoilta kohoavan. Voi olla etten ole tarpeeksi sisällä alan toiminnassa, mutta jos vertaa sitä vaikka tosiaan kirjallisuuden harrastajiin, meno on paljon vähemmän hierarkista ja enemmän letkeää.
Ehkä ylimitoitetut menestyspaineet tekevät joistakin kirjailijoista katkeria kyräilijöitä. Sarjakuvantekijän on melkein mahdotonta tavoitella samanlaista massasuosiota tai laajaa kulttuuripiirien kunnioitusta ainakaan kotimaassa.
Ehkä sarjakuvan pienistä piireistä ja (kiistanalaisen) vähäisestä arvostuksesta on se hyöty, ettei väellä ole kovasti varaa valikoida, vaan sekaan mahtuu monenlaista mönkijää. Jokaisesta uudesta ollaan pikemminkin iloisia.
Kumotkaa ruusuinen kuvani, se on vielä perustuvinaan tositilanteissa tehtyihin havaintoihin.
Tuli taas mieleen miten mukavilta sarjakuvaihmiset ovat tähän mennessä vaikuttaneet. Suurin osa tappeluista käydään netissä ja kasvotusten lyödään taas kättä. Kuka tahansa tuntuu olevan tervetullut joukkoon.
Kyllähän zittuiluakin on, mutta nyrkkien en ole vielä koskaan nähnyt asian tiimoilta kohoavan. Voi olla etten ole tarpeeksi sisällä alan toiminnassa, mutta jos vertaa sitä vaikka tosiaan kirjallisuuden harrastajiin, meno on paljon vähemmän hierarkista ja enemmän letkeää.
Ehkä ylimitoitetut menestyspaineet tekevät joistakin kirjailijoista katkeria kyräilijöitä. Sarjakuvantekijän on melkein mahdotonta tavoitella samanlaista massasuosiota tai laajaa kulttuuripiirien kunnioitusta ainakaan kotimaassa.
Ehkä sarjakuvan pienistä piireistä ja (kiistanalaisen) vähäisestä arvostuksesta on se hyöty, ettei väellä ole kovasti varaa valikoida, vaan sekaan mahtuu monenlaista mönkijää. Jokaisesta uudesta ollaan pikemminkin iloisia.
Kumotkaa ruusuinen kuvani, se on vielä perustuvinaan tositilanteissa tehtyihin havaintoihin.
4 Comments:
Voi vittu!
Tu vaan Kuva=Kellariin ni saat turpaas, nainen! ;-P
Tai siis sitäpä vaan että vastustan vitun lieventämistä esimerkiksi "ketuksi" tai "zituksi".
Kun kirjoitat "zittu". niin ihmiset kuitenkin lukevat sen "vituksi" ja sitten ihmettelevät että iskikö sinuun joku korrektiuskohtaus - vaiko vaan typo.
Ja vittu kun on kuitenkin vittu. Vaikka voissa paistais.
Ei muuta askaa.
Hehheh... hjaa, en tiä mikä iski, mulla ei oo ees mummoa joka lukis näitä!
Mut pitääpä tulla ottamaan uuden vuoden kunniaks turpaan tässä joku päivä :X (mun naama käsittelyn jälkeen).
No tota. Viime sarjisfestarien aikaan anniskeluliikkeessä taisi joku miespuolinen sarjakuvantekijä lyödä toista miespuolista sarjakuvantekijää ihan sillee oikeesti. Mutta eipä ko henkilöt taida julkisuutta tapaukselle haluta. Lyöjä ainakaan. Ja kun en itse paikalla ollut, en viitsi enempiä väittää tietäväni.
No hei, mä olen se jota lyötiin ja itse asiassa tapaus kohensi ulkonäköäni piirun verran, kun poskiluu nitkahti muutaman millin ylöspäin. Nyt vain odotan seuraavia sarjisfestareita, jotta saan jatkoa tälle ilmaiselle face-liftille, jota tässä iässä todella alkaa tarvita.
Nimim. "nyt tiedän mitä jeesus tarkoitti sanoessaan,että kun joku lyö sinua poskelle, kääntäkää toinen poski lyöjälle todella tarkoittaa" eli Otso
Lähetä kommentti
<< Home